Totuusradio

Time 2020-12-07 22:10:21

Web Name: Totuusradio

WebSite: http://www.totuusradio.fi

ID:126920

Keywords:

Totuusradio,

Description:

TUNTI 1:Rojavan vallankumouksen yhteiskuntajärjestysHOUR 2:Alternative eco-economical practises – the struggle for survival in the era of modern capitalismTunti 1:Ensimmäisen tunnin aikana aiheena on Kurdistanin vapausliike ja eritoten yhteiskuntamalli, jota Rojavassa eli Koillis-Syyrian autonomisella alueella on toteutettu vuodesta 2012 lähtien. Yhteiskunta on järjestäytynyt demokraattisen konfederalismin mallin mukaan rakentuen alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan perustana on naisten vapaus, suora demokratia ja ekologia. Käytännössä tämä tarkoittaa järjestäytymistä niin paikallisesti kuin teemoittainkin, neljän miljoonan ihmisen kesken.Paikallisesti pienin yksikkö on kommuuni, joka tyypillisesti koostuu 150– 1500 ihmisestä ja muodostuu esimerkiksi saman kadun asukkaista,pikkupaikkakunnilla koko kylä saattaa muodostaa kommuunin. Teemoittain järjestäytyminen puolestaan tarkoitaa esimerkiksi nuorten tai naisten järjestäytymistä, järjestäytymistä terveydenhuollon, itsepuolustuksen, koulutuksen, kulttuurin, talouden jne. ympärille. Kaikissa rakenteissa on kaksoispuheenjohtajuus ja vähintään toinen puheenjohtajista on nainen. Lisäksi kaikissa rakenteissa on rinnalla naisten autonominen rakenne, sillä patriarkaalisuus nähdään juurisyynä vallitsevien yhteiskuntien hierarkkisuuteen ja tästä halutaan päästä eroon. Myös nuorilla on paljon omia rakenteita.Kurdistanin kansallisen kongressin jäsen heval Sînan Önal kertoodemokraattisesta konfederalismista Rojavassa, mutta myös senmerkityksestä Euroopassa.Toimittajana Aura KalliMusiikkina ensimmäisellä tunnilla:Kae Tempest: The Europe is LostAwaze Çiya: Azadiye KurdistanTeemu Takatalo: VapausOmara Portuondo Martin Rojas: El desierto y la lluviaMatti Salo quartet: KitesOhjelman toinen puolisko koostuu kahdesta podcastista, jotka on tuotettuÅbo Academin /Gender, Environment and Global Economics/ -kurssinyhteydessä. Ensimmäinen käsittelee kestävyyttä ja kiertotalouttamuotiteollisuudessa ja toinen nuorten pyörittämää ruohonjuuritasonkansalaisjärjestöä Moldovassa. Tässä toisen puoliskon esittelytarkemmin:Hour2:Alternative eco-economical practises the struggle for survival in theera of modern capitalism – two podcasts made by students from the course/Gender, Environment and Global Economics/Here two students, Alina Kantola and Sorina Pinzaru, from the courseGender, Environment and Global Economics in 2019 at the Open University at Åbo Akademi present their final work. The course was planned and taught by Albina Hipp and Freja Högback and was thematically part of the gender studies. Informed by thinkers like bell hooks, the courseprovided an opportunity for students to, instead of a traditional essay,make a podcast, to share their feminist knowledge and work witheverybody. In this way the knowledge in class and the knowledge produced by the students themselves are shared and can be enjoyed by all. This was done in collaboration with radio journalist Thierry Francis Mbabane, that also gave a seminar on community radio for the course as well as taught editing and how to make podcasts to the students. Mbabane has also has produced this radio program. The topic which the students made their research about was: “Alternative eco-economical practices – thestruggle for survival in the era of modern capitalism”. Here are thepodcasts made by Alina Kantola and Sorina Pinzaru. Enjoy!Alina KantolaIn my podcast I wanted to draw attention to a topic that I find veryinteresting, and which in my opinion suits within the theme of this course. I began looking for an interesting local project and I soon found a suitable one. As I am very interested in sustainability and circular economy, it felt natural to talk about this in the podcast as well. Many of the texts in thiscourse have been very interesting, yet very different from each other.However, a few stood out for me, and in the podcast I wanted to highlight these and their importance to this subject matter in question.I decided to talk about sustainability when it comes to the fashionindustry and what this can require from us as consumers. The Making Feminist Media text inspired me to talk about a topic I strongly link to feminism. In the podcast I for instance discuss about how themajority of (fast) fashion adverstising in different forms is directedto women and non-binary, and giving the example how buying a fast fashion t-shirt with the text “feminist” is not a feminist act. Those who suffer the most are often women, but we tend to forget about that andthe horrible working conditions and almost non existing wages.I also tied this to the fact that consumers are important to companiesuntil the moment of purchase and after that all the responsibility isleft with the consumer. I wanted to highlight how companies take noresponsibility in recycling clothes (unless they make their clothesethically, using recycled materials) and invest nothing into making recycling easily accessible or normalized. At least I find it very alarming that we in Finland have annually 70–100 million kilograms of textile waste and a lot of this so called waste is still fully usable.Luckily there are people working on how to make the most of our leftovertextiles, and now it is just time for us to recycle ours to support sustainability and enable circular economy. Concerning this matter I got to interview Sini Ilmonen, Circulation Economy Specialist at Lounais-SuomenJätehuolto about a project they had in cooperation with the Universityof Applied Sciences in Turku called Tekstiili 2.0. Ilmonen talked about how the textile circular economy project/network started and what were the reasons behind it. She also discussed how the project managed to sustain itself and some of the challenges they had along the way. We also talked about how this project is very topical, due to new waste directives from the EU.Sorina PinzaruIn this podcast it is briefly discussed about a youth led grassroots NGOcalled EcoVisio. This NGO is based in Moldova and its focus is on the gradual realisation of full potential of the country and its neighbourhood “as a model region for sustainable development”. Within its many activities and programmes, a project called “Torbesc” was born through the Ecovision ActivEco program. It was started in 2015 by two participants: Ecaterina Țăruș and Veronica Cazacov.In this podcast it is shown the role and involvement of women in theproject “Torbesc” which focus on supporting and promotion of a healthier and cleaner environment. Also, their connection[1] with the environment is clearly established by trying to reduce and recycle. “With the violation ofnature is linked the violation and marginalisation of women, especiallyin the Third World. Women produce and reproduce life not merely biologically, but also through their social role in providing sustenance”[2]. In this project, women contribute and involve themselves in providing their help to achieve the goal of the initiative: recycle and reduce consumption.[3] And at the same time, the project is an opportunity for he most socially vulnerable women to participate and to earn some money.This initiative is a clear example of an attempt to face capitalismconditions putting all the efforts on the increment of production not for getting profits but for the protection of the environment. And this is achieved by recycling and reusing but also reducing the consumption of new materials[4].Bibliography[1] Nature and women as producers of life, STAYING ALIVE Women, Ecologyand Survival in India, Vandana Shiva[2] ibid.,[3] ibid.,[4] Wallerstein, Ecology and Capitalist Costs of Production, page 3.LiteratureImmanuel Wallerstein in Ecology and Capitalist Costs of Production: NoExitVandana Shiva in STAYING ALIVE Women, Ecology and Survival in IndiaRachel E. Goldsmith, Irina Feygina and John T. Jost in The Gender Gap inEnvironmental Attitudes: A System Justification PerspectiveStephanie Lahar in Ecofeminist Theory and Grassroots PoliticsInternet sources[https://ecovisio.org](https://ecovisio.org/) [https://www.facebook.com/torbesc/](https://www.facebook.com/torbesc/) [https://www.facebook.com/evoroom360/](https://www.facebook.com/evoroom360/) [https://www.facebook.com/worldinlov/](https://www.facebook.com/worldinlov/) [https://www.facebook.com/greenUpMom/](https://www.facebook.com/greenUpMom/) [https://www.facebook.com/TineriiPentruEcoPlastic/](https://www.facebook.com/TineriiPentruEcoPlastic/)Lähetys (nauhoite): maanantai 7. joulukuuta 2020 klo 20:00 alkaen / Broadcast: Monday 7th of December 2020, 20:00–22:00 (UTC+2)Radiotaajuus: 98,4MHz (Radio Moreeni, kuuluvuus 50 kilometrin säteellä Näsinneulasta) / Frequency: FM 98,4 (only in Tampere, Finland)Ohjelma ladataan myös kuultavaksi ohjelma-arkistoon / The programme will be listenable and downloadable in the programme archive (ohjelma-arkisto). Trumpin tappio USA:n vaaleissa sai monet huokaisemaan helpotuksesta. Kysymys ei ollut vain USA:n sisäisestä asiasta, Trumpin lähtö on selvästi merkittävä moraalinen tappio koko planeetan uusoikeistolle. Kuluneet neljä vuotta tekivät näkyväksi, että uusoikeistolaisuuden sisältä on noussut fasismin vaara, vaikka Trump ei ollutkaan kyvykäs organisoimaan sellaista poliittista liikettä. Republikaanien sisäisessä muutoksessa liberaalinen oikeisto on saanut väistyä ja Trump onnistui kokoamaan erilaiset oikeistovirtaukset uudenlaiseksi voimaksi. Eurooppalaisessa kontekstissa on jo selvästi ollut näkyvissä, ettei kasvava uusnationalistinen uho ole enää ”oikeistopopulismia”, vaan Trumpin amerikkalaiseksi ankkurikseen jo ottaneiden erilaisten äärioikeistolaisten virtausten pelkistymistä tai radikalisoitumista. Vaikka uusnationalistiset ja äärioikeistolaiset ovat monissa maissa paitsiossa ja välittömiltä tavoitteiltaan varsin erilaisia, kansallismielisyyden eli maahanmuuttovastaisuuden ja rajojen suojelun taustalla on kehkeytymässä tendenssi kohti (a) uutta fasismin versiota ja (b) uutta rasismin versiota. Totuusradio on muiden mukana jo pitkään tuntenut aiheellista huolta näistä trendeistä ja etsinyt keinoja kansalaisyhteiskunnan ja demokratian itsepuolustukseen. Vastapainon kustantamana ilmestyi aiemmin tänä vuonna suomeksi Theodor W. Adornon alun perin vuonna 1967 pidetty luento Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin . Teos on osoittautunut kovin ajankohtaiseksi ja tarjoaa aineksia nykytilanteen analyysiin. Studiossa ovat keskustelemassa teoksen suomentaja Sauli Havu sekä Tommi Silvennoinen, keskustelua johdattelee Tapani Laine. Vitalismihan on ollut hyvin keskeinen osa esimerkiks fasistista ajattelua, kai aikoinaan, juuri semmonen nuoruuden ja elinvoiman palvonta. Niin voisko sitä ajatella semmosena tavallaan samanlaisena vastikkeena kun marxilaisuudessa oli tämä materialismi. Että ajatellaan, että ihmisen toimintaa määrittää ei niinkään mitkään abstraktit ideat ja niin edelleen vaan ne olosuhteet missä ne on. Niin vitalismi on semmonen kolikon kääntöpuoli, missä ajatellaan, että sitä määrittää itse asiassa se elämän … ei organismin ulkoiset materiaaliset olosuhteet vaan organismin sisäiset materiaaliset olosuhteet, jonkinlainen biologinen voima, mikä on sieltä purkautumassa.[…]Sen verran nyt täytyy Negriä puolustaa, että ei nyt Negrinkään vitalismi ole reippauden ihannointia. Reippauden ihannointi on tietysti moralistinen tai psykologinen idea. Se on ikään kuin yksilön ominaisuus. Mun mielestä pointti on kuitenkin se, että yksilöinä kaikki, tai ainakin suurin osa ihmisistä, on heikkoja, vahvoja ollaan yhdessä. Ja tietysti poliittisen liikkeen, sen täytyy aina perustua voimaan. Ideaan siitä, että yhdessä me ollaan vahvoja ja me voidaan muuttaa asioita.[…]Mulle siis tämä AIDS-liike on ollut itse asiassa merkittävä yhteiskunnallinen liike. Siis 1900-luvun loppupuolella. Ja se on kuoleman liike siis tietyssä mielessä. Tapa käsitellä kuolemaa. Tapa hyväksyä kuolema. Tapa tehdä kuolemasta kulttuuria. Tapa tehdä hautajaisista mielenosoitus.————————————————Vitalismista, Negristä ja kuolemasta keskustelevat Renne Pesonen, Petri Tervo ja Eetu Viren. Toimittajana Lasse Poser.Ohjelma on uusinta,ensilähetys: 3. helmikuuta 2014.———————————————— [suomeksi alla]This evening’s broadcast is called ”You have joined to women’s revolution” and it is a continuation of  the last year’s last program called ”You have all the right to protect your surroundings”. Except the very first beginning, the whole broadcast is in english, and it is about Rojava, Kurdistan and especially about Kurdistan women’s liberation movement.Autonomous Administration of North-East Syria – also known as Rojava – is based on the theory of democratic confederalism. It has it’s bases on three main pilars: direct democracy, ecology and women’s liberation. The area established it’s autonomy in 2012 and it has been one of the rare areas in Middle East where people from different ethnicities and religions have lived more or less in balance with each other – all though, ISIS (or Daesh) and Turkey have attacked to different places on the area several times. Last attack and occupational war started in October 2019 by Turkey and it’s jihadist proxies, causing a severe humanitarian crisis on the area while hundreds of thousands people have fled from their homes. The war has been dirty in many ways: chemical weapons have been used, women have been executed with most brutal ways and there has been attacks against civilians and also medical personnel.In spite of the circumstances and of the misery caused by Turkey’s president Recep Tayyip Erdogan and his allies, Rojava continues to inspire many people in and outside of the Autonomous area. Sometimes the burden of getting inspired with such heavy costs feels almost unbareable, but at the same time it obligates us even more to dream about  our own utopias, organize ourselves – and of course to being in solidarity with Rojava. Rojava gives us sparks of hope and shows that it is possible to live in other way with each other than just capitalistic, statial or patriarchal ones.It is time to start talking about – as some of you already have – what all this means to us in our lives and in our circumstances. In program we will hear an interview of heval Viyan. She is a member of European jineolojî comitee and she will tell us about one of the democratic confederalism’s main principles, women’s liberation – or more specifically, about Kurdistan women’s liberation movement.So, close your eyes, and let your imagination fly while listening to heval Viyan. I hope you get inspired and also find something to criticize with – and then bring your thoughts, ideas and dreams together with your comrades, friends and closest ones. After all, utopias are a bit difficult to put into practice alone.In the very beginning of the program we will hear 5 thesis of Varis-network concidering COVID-19 epidemic and the exceptional circumstances we are facing at the moment. This will be only in Finnish, sorry!Music:Mehmûd Berazî: Nivişta GerîllaAwazê Çiya: SaraNjihe: ČađaNiemi: SpiraalitKoma Şehîd Newal: Va ye îro YPJBelize: Mis dos Madres Olette liittyneet naisten vallankumoukseenTämänkertainen lähetys ”Olette liittyneet naisten vallankumoukseen” on jatkumoa vuoden 2019 viimeiselle lähetykselle ”On kaikki oikeus puolustaa elinympäristöään”. Aivan alkua lukuunottamatta koko lähetys on tällä kertaa englanniksi. Lähetys käsittelee Rojavaa, Kurdistania ja erityisesti Kurdistanin naisten vapautusliikettä.Koillis-Syyrian autonominen alue – joka tunnetaan myös nimellä Rojava – perustuu demokraattiselle konfederalismille. Se rakentuu kolmesta pääpilarista: suorasta demokratiasta, ekologiasta ja naisten vapautuksesta. Alue julistautui autonomiseksi vuonna 2012 ja se on ollut yksi harvoista Lähi-Idän alueista, missä ihmiset eri etnisyyksistä ja uskontokunnista ovat eläneet enemmän tai vähemmän tasapainossa keskenään – huolimatta siitä, että ISIS sekä Turkki ovat hyökänneet eri puolille aluetta useita kertoja. Viimeisin hyökkäys ja miehityssota alkoi lokakuussa 2019 Turkin ja sen jihadistiliittolaisten hyökättyä alueelle. Miehityssotaa on seurannut humanitaarinen kriisi satojen tuhansien ihmisten jouduttua pakenemaan kodeistaan. Sota on ollut monella tapaa likainen: kemiallisia aseita on käytetty, naisia teloitettu mitä julmimmilla tavoin ja siviilien sekä lääkintähenkilökunnan kimppuun hyökätty. Olosuhteista ja kaikesta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin aiheuttamasta kurjuudesta huolimatta, Rojava inspiroi yhä edelleen lukuisia ihmisiä – niin autonomisen alueen ulko- kuin sisäpuolellakin. Ajoittain se, että saa inspiraatiota asiasta, jonka hinta on näin kallis, tuntuu lähes sietämättömältä, mutta samalla se velvoittaa entistä enemmän tavoittelemaan omia utopioitamme, järjestäytymään – ja tietysti osoittamaan solidaarisuutemme Rojavalle. Rojava antaa meille toivon kipinöitä ja osoittaa, että on mahdollista elää muissakin kuin kapitalistisissa, valtiollisissa ja patriarkaalisissa suhteissa. Näinä aikoina se on enemmän kuin tärkeää muistaa.On aika aloittaa keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa meidän elämässämme ja meidän olosuhteissamme – niinkuin jotkut teistä jo ovat aloittaneetkin. Ohjelmassa Euroopan jineolojîa-komitean jäsen, heval Viyan kertoo meille, mistä Kurdistanin naisten vapautusliikkeessä on kyse. Joten, sulkekaa silmänne ja antakaa mielikuvituksenne lentää. Toivottavasti heval Viyanin jakamat ajatukset inspiroivat, ja ehkä löydätte jotain kritisoitavaakin – ja ehkäpä sitten voimme koota ajatuksemme, ideamme ja unelmamme yhteen yhdessä tovereidemme, ystäviemme ja läheistemme kanssa. Utopioita kun on kovin vaikeaa rakentaa yksin.Aivan ohjelman aluksi kuullaan kuitenkin Varisverkoston viisi teesiä koskien vallitsevaa korona-epidemiaa, valmiuslakia ja vallitsevaa poikkeuksellista tilannetta. Tämä osio on suomeksi.Musiikki:Mehmûd Berazî: Nivişta GerîllaAwazê Çiya: SaraNjihe: ČađaNiemi: SpiraalitKoma Şehîd Newal: Va ye îro YPJBelize: Mis dos Madres Mitä kommunismi tarkoittaa? Mitä tekemistä Neuvostoliitolla oli kommunismin kanssa? Onko kommunismin käsite käyttökelpoinen tänä päivänä?Kuulemme neljä keskustelua kommunismista.Keskustelukumppanit: Anna Kontula, Jaakko Pallasvuo, Petri Tervo ja Paula Rauhala.Ohjelman on toimittanut Lasse Poser. kuva: Vlora Hoti (Instagram @vxhx.art)Uusi vuosikymmen on alkanut. Maapallo lämpenee. Ilmastonmuutos etenee. Luonnon monimuotoisuus vähenee. Talous sentään kasvaa. Onko Suomi tässä virran mukana kulkija vaiko kunnianhimoinen edelläkävijä jonnekin toisaalle?Kasvava ympäristötietoisuus, lisääntyvä tieto luonnon ja yhteiskuntien tilasta ja ympäristöliike etsivät muutosta tilanteeseen.Tammikuussa Luonto-liitto järjesti Tampereella Suuren systeeminsäätöillan. Totuusradio tallensi alustukset ja kutsui alustajat keskustelemaan aiheesta lisää.Ääneen pääsevät BIOS-tutkimusyksikön Ekologinen jälleenrakennus -hankkeesta filosofi Tere Vadén, Talous ekologisen kriisin aikakaudella -raportin laatinut perustulotutkija Johanna Perkiö sekä Feministisen talousajattelun Elävä talous -kirja suomeksi mukauttanut ja täydentänyt tietokirjailija Eeva Talvikallio.Keskustelua säätelee Tapani LaineTaustatietoa BIOS-tutkimusyksikön Ekologinen jälleenrakennus -hanke https://eko.bios.fi/ Vasemmistofoorumin raporttihttp://vasemmistofoorumi.fi/julkaisut/tutkimusraportit/johanna-perkio-talous-ekologisen-kriisin-aikakaudella-2019/Elävä talous -kirjahttps://vastapaino.fi/sivu/tuote/elava-talous/2319366 Tämän kertainen lähetys on jatkumoa Kolonisaation jäljet -sarjalle, jonka kolme osaa löytyvät ohjelma-arkistosta. Aiemmasta poiketen, tällä kertaa lähetyksessä aiheita on useita ja vain osassa käsitellään alkuperäiskansoja.Ohjelman aluksi käväistään Valkeakoskella sijaitsevalla Dragon Miningin kultakaivoksella. Mitä tuolle Suomen pienimmälle kaivokselle kuuluu nyt, kun sen avaamisesta on kulunut vajaa vuosi? Onko kaikki onnellisesti ja hyvin, ei ongelmia? No, Dragon Mining on ennenkin loistanut kaivokselta valuvien vesien kanssa… Biokemisti Jari Natunen kertoo tästä lisää.Valkeakoskelta katse kääntyy pohjoiseen, kohti jäämeren ratahanketta. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti viime talvena, ettei se aio tällä erää edistää hankkeen etenemistä. Mutta eihän rata siihen jäänyt: Peter Vesterbacka ilmoitti rakennuttavansa radan yksityisen rahoituksen turvin ja väittipä vielä pokkana, että hän on jo aloittanut neuvottelut saamelaisten kanssa. Jälkimmäinen oli puhdasta puppua. Ratahankkeen uhista kertoo saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets.Lähetyksessä pengotaan myös vähän rahamies Peter Vesterbackan Kiinan yhteyksiä: miksi vihaisista linnuista tunnettu tyyppi nyt pyrkiikin rakentamaan kiinalaisrahoin sekä rautatietunnelia Helsingistä Tallinnaan että junarataa Rovaniemeltä Jäämeren rannalle Norjan puolelle Kirkkoniemeen? Entä miksi Kiina on kiinnostunut jäämeren radasta?Lähetyksen loppuosa pyhitetään aivan toisentyyppiselle aiheelle, jossa sielläkin geopolitiikka jyllää isolla kädellä – paikallisten ihmisten henkeä uhaten. Eli: pohjoisen jälkeen luvassa on etelää – no ainakin täältä katsoen. Tarkalleen ottaen kyseessä on kuitenkin länsi: Rojava. Rojava nimittäin tarkoittaa kurdikielellä länttä, se on Kurdistanin läntinen osa, joka sijaitsee Koillis-Syyrian alueella.Lokakuun yhdeksäntenä, Turkki hyökkäsi Rojavaan, Koillis-Syyrian autonomiselle alueelle, jälleen kerran, miehittääkseen tällä kertaa koko rajavyöhykkeen. Turkki haluaa työntää kurdit asuttamiltaan alueiltaan pois, ja estää onnistunut järjestäytyminen ja yhteiskuntamalli, joka rakentaa rauhaa. Turkille ei sovi, että kurdeilla olisi jotain omaa – ja jotain toimivampaa kuin mikään muu Lähi-Idän alueella. Jotain, joka haastaa koko patriarkaalisen valtio-mallin ja toimii uhkana Erdoganin hallinnon harjoittamalle fasismille. ISISin haastamisesta nyt puhumattakaan.Sodan myötä, sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, tuhannet haavoittuneet ja sadat kuolleet. Sodassa on käytetty kaikkia mahdollisia likaisia keinoja. Kuulemme ohjelmassa Avestan terveiset Rojavasta. Hän kertoo, miksi mm. aikanaan lähti alueelle ja mitä se hänelle merkitsee. Kuulemme myös Helsingissä asuvan Zilan Denizin kertomana, mikä tilanne Rojavassa on nyt ja miksi Rojavaa kutsutaan juuri naisten vallankumoukseksi. Muutamat ihmiset myös ystävällisesti hieman jakavat tuntojaan siitä, mitä Rojava heille merkitsee ja miksi se inspiroi.Musiikit:Suistamon sähkö: Silkkiä vaanTuuletar: ValtaajaSolju: Ođđa AigodatEva Manu: ManifiestoAwazên Çiya: Dil PolaKendal Maniš: Marși Rojava (Destane Kobane) Epäajanmukaiset totuudet tulevat jälleen. Vielä joitain vuosikymmeniä sitten Suomessa eksistentialismin tyypillisin edustaja oli Jean-Paul Sartre filosofiassa ja Albert Camus kirjallisuudessa. He ovat kuitenkin eksistentialismiksi kutsutun suuntauksen toista tai ehkä kolmatta aaltoa. Epäajanmukaiset totuudet suunnistavat alkulähteille, joista ensimmäiseksi hahmottuu tanskalaisen Sören Kierkegaardin ajattelu. Kysymyksen yksittäisestä yksilöstä ja ihmisen eksistenssistä spekulatiivisen ajattelun vastakohdaksi asettanut Kierkegaard oli filosofian kriitikko ja kristillinen ajattelija. Hän suhtautui kuitenkin ns. tapakristillisyyteen yhtä armottomasti kuin tyhjään käsitepyörittelyyn jäävään spekulaatioonkin. Sen sijaan tuon aikakauden yhteiskunnalliset kumoukset eivät häntä liikuttaneet. Kierkegaardin kanssa lähes samaa aikakautta elänyt Fjodor Dostojevski puolestaan ehti osallistua myös aikansa yhteiskunnallisiin virtauksiin, mutta hänen eksistentialisminsa lähenee Kierkegaardia. Mihail Bahtinin mukaan näiden kahden aiheet ja syvyys ovat lähes samat. Itse asiassa Bahtin saikin idean subjektien pitämisestä erillään juuri Kierkegaardilta ja ”polyfoniana” tunnettu teesi Dostojevskin romaanitaiteen erityislaadusta perustuu ajatukseen subjektien sulautumattomuudesta. Näiden 1800-luvunajattelijoiden ja taiteilijoiden lisäksi keskustelussa esiintyy Pariisiin emigroitunut ukrainanjuutalainen Jegoda-Leib Schwarzman eli Lev Shestov, joka ankarana filosofian kriitikkona kehitteli ajatusta elämän maailmasta ja sen perustattomuudesta. Tästä kehittyi kauaskantoinen kiista Shestovin ja Husserlin välille, jossa husserlilainen pyrkimys löytää tiedolle ehdottoman varma perusta joutui koetukselle ja ratkaisuiksi esiin nousivat Lebenswelt, elämismaailma, ja järjen heroismi. Husserl puolestaan vaati Shestovia perehtymään Heideggerin sijaan Kierkegaardiin. Camus tunsi ainakin Shestovin ja ”Minän ulkoisuudesta” filosofiansa aloittanut Sartre Husserlin ajattelua. Eksistentialismin alkulähteistä keskustelevat Ville Hämäläinen, Mikko Lahtinen ja Tapani Laine. Leonardo Custodio: Decolonial Traditions in Communication ResearchFaith Mkwesha: Decolonising representation in humanitarian fund raisingMinna Seikkula: Decolonial critique and academic practiceAura Sevón: Decolonising Silence in Marguerite Duras s film Nathalie Granger (1972) Syyskauden ensimmäisessä Totuusradiossa tartutaan (poliittista) elämäämme jälleen (tai kenties edelleen) rienaavaan vitsaukseen, äärioikeistoon. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä lieneekin, millä termillä meidän tulisi tätä yhteiskuntiemme rakenteisiin pesiytynyttä ideologisten käytäntöjen arsenaalia kuvata? Milloin tulisi puhua fasismista ja onko äärioikeisto käsitteenä ylipäänsä terävin mahdollinen kyseisen ilmiön tavoittamiseen? Pohdimme tätä käymällä läpi historiallisten fasististen liikkeiden läpimurtoja sekä niihin osallistuneiden yhteiskunnallisten voimasuhteiden muutoksia.Sen sijaan, että näkisimme fasismin jonain täysin toisena, enemmän tai vähemmän kaukaisena tulevaisuuden uhkana, pyrimme saamaan kosketuspintaa niihin äärioikeistolaisiin tendensseihin, joita yhteiskunnissamme on jo nyt läsnä. Ajattelu ja arkipäiväistä elämää järjestävät käytännöt eivät muutu yhtäkkiä, vaan kuten Antonio Gramsci asian ilmaisee, molekulaarisesti, huomaamattomasti sekä usein selkiemme takana. Miten tunnistaa äärioikeistolaisia poliittisia tendenssejä?Yhdistämme äärioikeistolaisen ajattelun myös hegemoniseen uusliberalismiin sekä kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoihin. Uusliberalismia ja äärioikeistoa yhdistää ennen kaikkea vaihtoehdottomuuden ilmapiiri. Äärioikeistolaisuus ei suinkaan asetu kapitalismia vastaan, vaan kuten sekä historia että nykypäivä osoittavat, päinvastoin. Osalle porvaristosta äärioikeisto saattaa hyvinkin olla kriisitilanteissa houkutteleva vaihtoehto tai vähintäänkin pienempi paha.Problematisoimme myös valtavirtaista tapaa käsittää äärioikeisto osana kulttuurisotaa, jossa vastakkain ovat edistykselliset, usein nuoret ja kaupunkilaiset voimat sekä taantumukselliset, vanhat ja perifeeriset voimat. Pohdimme, kuinka tämä jäsennys piilottaa merkittäviä seikkoja siitä, mitä kulttuurisodan kummatkin puolet, Suomessa esimerkiksi Vihreät ja Perussuomalaiset, jakavat. Yhteistä kummallekin on muun muassa se, ettei kapitalistiselle talousjärjestelmälle nähdä vaihtoehtoja. Onko valintamme siis äärioikeiston ja progressiivisen uusliberalismin välillä?Äänessä Sauli Havu, Mikko Lahtinen ja Sonja Lampinen.Keskustelussa mainittuja tekstejä ja teoksia:Mario Candeias (2019, Rosa-Luxemburg-Stiftung) The Rise of Global Authoritarianism https://www.rosalux.de/en/publication/id/40834/the-rise-of-global-authoritarianism-1/Stuart Hall (1992, Vastapaino) Kulttuurin ja politiikan murroksiaAnu Kantola Hanna Kuusela (2019, Vastapaino) HuipputuloisetBenedict Anderson (2017, Vastapaino) Kuvitellut yhteisöt

TAGS:Totuusradio 

<<< Thank you for your visit >>>

Hot Websites